Automaatioteknologian kehittyminen muokkaa työmarkkinoita. Jo 2013 julkaistu Oxford-tutkimus esitti, että automaatio voi korvata 47% työpaikoista. Viime syksynä alkanut tekoälyn vallankumous kiihdyttää kuitenkin käynnissä ollutta muutosprosessia ennennäkemättömässä mittakaavassa.
Berkeleyn yliopiston professori Jacob Steinhardt laski hiljattain, että nykyisellä kehitystahdilla mm. ChatGPT:n perustana olevat GPT-teknologiat pystyvät suorittamaan vuonna 2030 tietointensiivisillä aloilla 1.8 miljoonaa henkilötyövuotta 2.4 kuukaudessa. Mitä tämä tarkoittaa ihmisen roolille työelämässä?
Samalla kun teknologia tekee työtehtävistä tehokkaampia, se mahdollistaa myös uutta.
Steinhardtin laskelma ei suinkaan tarkoita sitä, että seitsemän vuoden päästä ChatGPT on syönyt miljoonia työpaikkoja. Sen sijaan se tarkoittaa, että jo nyt pystymme tekemään uskomattomia asioita sekunneissa tavalla, joka vielä vuosi sitten kuului puhtaasti tieteiskirjallisuuden piiriin.
Suhtauduin aiemmin tekoälyn kehittämiseen skeptisesti. Pidin monia siihen liitettyjä lupauksia tyhjänpäiväisenä hypetyksenä. Vuonna 2015 ilmestynyt diffuusioteknologia ja 2017 julkistettu transformer-teknologia ovat kuitenkin vallankumouksellisia ratkaisuja. Niihin perustuvat muun muassa kuvanluontijärjestelmä Midjourney ja inhimilliseen keskusteluun kykenevä ChatGPT. Erityisesti GPT-teknologiat kiihdyttävät nyt myös kehitystyötä, koska niiden avulla voi synnyttää uutta tietokonekoodia – vaikkapa uusia tekoälyratkaisuja varten.
Muutostahti on tällä hetkellä käsittämätön.
Kevään aikana on tehty yhä uusia läpimurtoja Midjourneyn viitosversiosta Runway ML:n videonluontiin, ChatGPT:n laajennusosista yhä tarkempaan verkkoselailuun.
Olen vuosia puhunut siitä, että työelämää pitäisi kehittää inhimillisemmäksi ja työtehtävät pitäisi kohdentaa nykyistä paremmin työntekijän kiinnostuksen kohteiden mukaan. Tekoäly ei suinkaan korvaa ihmistä, vaan mahdollistaa vähemmän kiinnostavien tehtävien tehokkaamman tekemisen niin, että aikaa jää kiinnostaville tehtäville. Tämä ei siis ole tieteiskirjallisuutta, vaan mahdollista juuri nyt tekemällä vaikkapa ChatGPT-tili. Samalla inhimillinen osaaminen saa uudenlaisia ilmiasuja, kun vaikkapa valokuvaajat voivat käyttää koko visuaalista ammattitaitoaan huikeiden Midjourney-kuvien luomiseen.
Uudet tekoälyratkaisut mahdollistavat ihmisten yksilölliset kiinnostuksen kohteet huomioivan työelämän kehittämistä.
Parhaiten tämä onnistuu, kun kokeilemme rohkeasti uusia teknologioita ja jaamme keskenämme parhaiksi osoittautuneita ratkaisuja avoimesti. Näin muutos kääntyy inhimilliseksi voimavaraksi, joka toimii perustana uuden ajan innostavalle työlle.
Lauri Järvilehto
Artikkelin on kirjoittanut FT Lauri Järvilehto, Aalto-yliopiston työelämäprofessori. Hän on uuden rakentamisesta syttyvä filosofi, kirjailija, muusikko ja sarjayrittäjä, joka on syventynyt tekoälyyn työelämässä. Lauri on tutkinut generatiivisen tekoälyn taustalla olevia teknologioita yrittäen ymmärtää, miten nämä ratkaisut toimivat ja mikä niiden suhde on ihmismielen toimintaan. Hän puhuu teemasta mm. seuraavien otsikoiden alla:
– Miten tekoäly tekee tietotyöstä hauskempaa ja tuotteliaampaa?
– Mikä tekoäly oikeastaan on? (Suuret kielimallit, koneoppiminen, suppea ja laaja tekoäly)
– Miten tekoälyä voi käyttää tietotyössä?
– Miten otat tekoälyn käyttöön työssäsi jo tänään?