Jokaisella meistä on luovaa kasvuvaraa, käyttämätöntä potentiaalia uudistua ja luoda uutta. Sen hyödyntämiseksi on kyettävä avartamaan ajattelua sekä kyseenalaistamaan aiempia toimintatapoja.

Hyödyntämätöntä luovaa pääomaa on myös työyhteisöissä. Suuri osa organisaatioiden luovuudesta on jatkuvasti käyttämättömänä, valjastamattomana odottamassa vuoroaan.

Tämä on suuri paradoksi aikana, jolloin yritykset etsivät kaikkialta uusia kilpailukyvyn lähteitä. Niitä maailmalta etsiessään ne eivät tunnista, minkälaisia käyttämättömiä voimavaroja omasta työyhteisöstä löytyisi.

Murrosaikoina organisaatioiden luovassa pääomassa korostuu kolme asiaa: avoimuus, uudistumiskyky ja tulevaisuusajattelu. Luovuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kykenemme olemaan avoimia uusille asioille. Näin osaamme suhtautua ennakkoluulottomasti uusiin tilanteisiin ja opimme niissä uutta.

Avoimet ihmiset kehittävät uusia ideoita ja innovaatioita. He ovat uteliaan kiinnostuneita erilaisista näkökulmista ja mielipiteistä sekä halukkaita kohtaamaan uusia ihmisiä ja ajatuksia.

Avoimesti ajatteleva yksilö on arvokas työyhteisölle erityisesti silloin, kun hän kykenee kyseenalaistamaan vallitsevia oletuksia ja perinpohjaisesti tutkimaan outojakin asioita. Uuden luominen edellyttää toisinajattelua, epävarmuutta ja ristiriitoja. Siksi työelämässä tarvitaan rohkean kapinallista asennetta, joka auttaa rikkomaan vanhaa ja luomaan uutta.

Toiseksi tarvitsemme uudistumiskykyä. Jos työelämässä halutaan uudistua, on kyettävä irtautumaan vallitsevista ajattelumalleista ja luomaan uusia toimintatapoja.

Jotta vallitsevia ajattelumalleja voidaan muuttaa, ne on ensin tunnistettava ja tiedostettava. Se edellyttää itsetuntemuksen kehittämistä. Vastaavasti organisaation uudistumiskyky on riippuvainen siitä, onko siellä työskentelevillä ihmisillä kykyä tarkastella työyhteisön oletuksia ja periaatteita objektiivisen kriittisesti.

Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan myös uudenlaisia tapoja johtaa. Onnistunut johtaminen on tärkeä uudistumisen mahdollistaja. Vastaavasti heikko johtaminen on merkittävä uudistumisen este – niin ammattilaisille kuin organisaatioille.

Erityisesti johtamisen merkitys korostuu muutoksessa. Lisäksi on tärkeää kehittää sellaisia johtamisen malleja ja käytäntöjä, jotka rakentavat uteliaan tulevaisuussuuntautuneita työyhteisöjä.

Kolmanneksi tarvitsemme tulevaisuusajattelua. On tärkeää tukea ja innostaa ihmisiä ajattelemaan ja toimimaan tulevaisuuslähtöisesti.

Radikaalin epävarmuuden aikana on kyettävä jatkuvasti tunnistamaan toimintaympäristön muutoksia. Ennakointikyky on erityisen tärkeää, jotta epävakaassa maailmassa voidaan luoda perusteluja näkemyksiä tulevaisuudesta.

Jos työyhteisössä pidetään voimakkaasti kiinni vanhoista ajattelumalleista ja aikaisemmista toimintatavoista, niiden on vaikea uudistua yhä epävarmemmassa maailmassa. Siksi johtajien tehtävänä on luoda työyhteisöön tulevaisuusorientoinutta mielentilaa.