Perttu Pölönen

Vuonna 1964 Yhdysvaltojen presidentti Lyndon B. Johnson sanoi puheessaan, että ”meillä on valtaa muovata sivilisaatio juuri sellaiseksi kuin haluamme”, mutta nykyään samaa ei moni uskaltaisi sanoa edes ääneen. Tulevaisuutta ei enää odoteta, vaan pelätään. Kehitystä ei ohjaa innostus, vaan huoli. Puhumme haasteista, emme unelmista. Tekoälyssä ja digitaalisessa teknologiassa on käynnissä kiivas kilpailu uusien mahdollisuuksien löytämiseksi ja hyödyntämiseksi. Kuka voittaa kilpailun ja määrittää askelmerkit tulevaisuuteen? Mitä jokaisen olisi nyt ymmärrettävä ChatGPT:stä, huomiotaloudesta, teknologiajäteistä ja globaaleista megatrendeistä? Miten pelot, huolet ja haasteet käännetään odotukseksi, innostukseksi ja unelmiksi?

Otsikoita:
• Tulevaisuus – tavallisesta uuteen vai uudesta tavalliseen?
• Tekoäly ja löytöretkeilyn aikakausi
• Teknologian pitäisi ratkaista ongelmia, ei lisätä niitä – miltä tulevaisuus näyttää?
• Etukäteen pelottaa, jälkeenpäin naurattaa. Miltä maailma näyttää 10 vuoden päästä?

Sopeutumiskyky on noussut korvaamattoman arvokkaaksi taidoksi suurten murrosten vuoksi. Nopea kehitys vaatii jatkuvaa uuden oppimista ja osaamista pitää päivittää kuin puhelinta – uudestaan ja uudestaan. Kun maailma muuttuu, meiltä vaaditaan kykyä ottaa vastaan uusi työ, uudet tehtävät, uudet roolit, uudet haasteet ja niin edelleen. Se tarkoittaa sitä, että vanhasta pitää oppia pois. On viitteitä siitä, että esimerkiksi lentäjät tai kirurgit eivät tee eniten virheitä uransa alkuvaiheessa, ”aloittelijoina”, vaan vasta silloin, kun ovat leipiintyneet työhönsä ja ajattelevat, että “osaan jo kaiken tarvittavan”. Tulevaisuudessa menestyvät he, jotka haastavat itsensä uudestaan ja uudestaan.

Otsikoita:
• Elinikäinen oppiminen
• Itsensä haastaminen – uskallatko olla aloittelija?
• Miten löytää motivaatio aloittaa uudestaan?
• Oppiminen ja aloittelijan mieli

Mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Muun muassa myötätuntoa, uteliaisuutta, pitkäjänteisyyttä, mediakriittisyyttä, sopeutumiskykyä ja itsensä tuntemista. Entä millaisia titteleitä tulevaisuudessa käytämme? Mahdollisesti sellaisia kuin kirkastaja, yhdistäjä, joustavoittaja, mahdollistaja, innostaja ja kiteyttäjä. Puheenvuoro pohjautuu Pölösen suosittuihin kirjoihin (Tulevaisuuden lukujärjestys ja Tulevaisuuden identiteetit), joista ensimmäinen on käännetty seitsemälle eri kielelle. Seuraavalla sivulla osviittaa taidoista ja identiteeteistä!

Otsikoita:
• Tulevaisuuden lukujärjestys
• Koulutus ei meitä pelasta, vaan osaaminen – mitä ovat tulevaisuuden taidot?
• Millaisia osaajia tarvitsemme tulevaisuudessa?
• Mitä sellaista sinulta saa, mitä ei saa ChatGPT:ltä?

Perinteiset työnkuvat ja ammatilliset rajat hämärtyvät uuden teknologian, globalisaation ja uusien vaatimusten myötä. On arvioitu, että keikkatyöläisyys yleistyy entisestään, ammatit polarisoituvat korkea- ja matalapalkkaisiin, mikroyrittäjyys lisääntyy ja ChatGPT:n vaikutukset osuvat kaksinkertaiset naisten kuin miesten töihin. Työelämä pirstaloituu, urapolut moninaistuvat, asiantuntijuus muuttuu ja Z-sukupolven saapuminen työelämään tuo eri ikäisten yhteistyöhön ja johtamiseen oman mausteensa. Perttu maalaa puheenvuorossaan ison kuvan työn tulevaisuudesta ja heittää oman arvauksensa työelämän tulevaisuudesta: Seuraava ”vallankumous” on inhimillinen vallankumous!

Otsikoita:
• Työelämän tulevaisuus
• Työn uudet muodot – ihmisen ja koneen yhteistyö
• Työn uusi aikakausi – mitä seuraavaksi?
• Tulevaisuuden työ – navigointia digitaalisen murroksen aalloilla

Hyvän kriisin ei pitäisi antaa mennä hukkaan, koska siitä voi oppia. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Muutos vaatii optimismia, rohkeaa uudistumista ja toisinaan jopa alkuperäisen liiketoimintamallin kyseenalaistamista. Mikä meitä estää kokeilemasta tai tekemästä jotain uutta? Esimerkiksi uskalluksen puute, vakiintuneet tottumukset, riskinottokyvyn tai mielikuvituksen puute, opittu avuttomuus ja epäonnistumisen pelko. Meidän tulisi suhtautua epäonnistumiseen oppimisen ja kasvun välineenä, ei lopputuloksena. Monet innovaatiot ovat lähteneet liikkeelle umpikujista. Pessimistit vaikuttavat fiksuilta, mutta optimistit käärivät voitot.

Otsikoita:
• 10 oppituntia muutoksesta
• Älä anna hyvän kriisin mennä hukkaan
• Mistä löytyy uskallus kokeilla uutta?
• Muutosesteet – mitä ne ovat ja miten niiden yli päästään?

Kestävän vaihtoehdon tunnistaa siitä, että se vahvistaa nykyisyyttä ilman että se on velkaa tulevaisuudelle. Vastuullisuus on investointi, jonka tuotto mitataan vuosikymmenissä. Z-sukupolvi etsii merkitystä ja tarkoitusta – heidän arvonsa ovat talouden kompassi. Omistamisen merkitys muuttuu. Kokemustaloudesta siirrytään merkitystalouteen. Vastuullisuus vaatii ajattelutavan muutosta. Se ei ole kilpailuetu, vaan välttämättömyys. Tärkeää on katsoa molempiin suuntiin: Meidän tulee tehdä asioita, joista isovanhempamme ovat ylpeitä ja lastenlapsemme kiitollisia.

Otsikoita:
• Vastuullisuus – kilpailuedusta välttämättömyydeksi
• On liian myöhäistä olla pessimisti – sanoista tekoihin!
• Millaisen tulevaisuuden me haluamme?
• Vastuullisuus – kokemustaloudesta merkitystalouteen

Disruption ajatus lähtee siitä, että maailma ei muutu nykyistä ratkaisua parantelemalla, vaan luomalla vaihtoehto, joka tekee nykyisen ratkaisun tarpeettomaksi. Informaatioteknologiat, alustatalous ja globaali verkottunut maailma ovat luoneet puitteet murroksille, joita on vaikeaa ennustaa, mutta jotka saattavat mullistaa maailman hyvin nopeasti. Nyt tarvitaan mielikuvitusta, jotta osataan nähdä, mistä muutos tulee ja kuka on kenenkin kilpailija. Vaikka tällainen murros, disruptio, voi tuhota paljon, se voi luoda tilalle vielä enemmän. Elämme ihmiskunnan historian kiinnostavinta aikaa!

Otsikoita:
• Kun mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista
• Disruptiivinen innovaatio
• Digitaalinen dominoefekti – pienestä innovaatiosta suureen murrokseen
• Mielikuvituksesi rajat eivät ole maailman rajat

Miksi potilaat kertoivat oireistaan rehellisemmin sairaalarobotille kuin ihmislääkärille? Miksi sodasta palanneet sotilaat valitsivat mieluummin anonyymin koneen kuin ihmisen, jolle kertoa kokemuksistaan? Mikä on kohtaamisten merkitys maailmassa, jossa kaiken voi hoitaa digitaalisesti? Aitouden, autenttisuuden, rehellisyyden ja läpinäkyvyyden merkitys korostuu tulevaisuudessa. Tuputtaminen ei toimi ja myyjien kikkakolmoset tunnistetaan jo kaukaa. Miten tavoittaa ihminen 2020-luvulla niin, että hän kuuntelee? Mitä sellaista kasvotusten saa, mitä ei saa ruudulta?

Otsikoita:
• Kohtaamisten tulevaisuus
• Ihmisten välinen vuorovaikutus älykkäiden koneiden aikakaudella
• Miten tavoittaa ihminen 2020-luvulla niin, että hän kuuntelee?
• Inhimillinen tulevaisuus

Perttu Pölönen: Tulevaisuuden työ ja taidot