Pauli Ohukainen

Maailma tuntuu olevan yhä kiihtyvässä myllerryksessä, ja moni asia tuntuu suorastaan tyhmältä. Mutta mitä oikeastaan on tyhmyys? Onko se ihmisten vai tapahtumien ominaisuus? Tässä hauskassa ja mukaansatempaavassa luennossa kuljetaan maineikkaiden filosofien jalanjäljissä ja päädytään uuteen, yllättävään näkökulmaan: tyhmyys ei ole yksilön ominaisuus, vaan syntyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Luento avaa, miten fiksutkin ihmiset voivat ajautua ryhmissä huonoihin johtopäätöksiin – ja miten tätä voidaan tunnistaa ja ehkäistä arjessa, työyhteisöissä ja päätöksenteossa. Kuulijat saavat käytännöllisiä ajattelumalleja, joiden avulla voi tunnistaa haitallista ryhmäajattelua ja edistää rakentavampaa keskustelua.

Aihe sopii erinomaisesti kaikenlaisille työ-, opiskelu- ja harrasteryhmille, jotka haluavat ymmärtää ajattelun sudenkuoppia ja tehdä parempia päätöksiä yhdessä.

Tämä luento sopii erityisesti terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita julkisesta tiedeviestinnästä ja sen muuttuvasta roolista. Vanhanaikainen norsunluutornista huutelu ei enää toimi – ja voi pahimmillaan heikentää luottamusta.

Moderni informaatioympäristö rakentuu yhä enemmän sosiaalisen median varaan. Mitä tiedämme (mis-)informaation leviämisestä? Kuka sitä tuottaa ja miksi se leviää niin tehokkaasti? Entä miten asiantuntija voi saada luotettavan tiedon kuuluviin tässä ympäristössä?

Luento tarjoaa ajankohtaisen katsauksen siihen, miten tieto liikkuu, vääristyy ja vaikuttaa – sekä konkreettisia näkökulmia siihen, miten ammattilainen voi viestiä vaikuttavammin ja ymmärrettävämmin. Kuulija saa selkeämmän käsityksen omasta roolistaan tiedon välittäjänä ja työkaluja uskottavan viestin rakentamiseen.

Olipa työsi mitä tahansa, sitä voi helpottaa ja tehostaa kriittisen ajattelun avulla. Kyse on modernista kansalaistaidosta, jota jokainen voi oppia ja kehittää läpi elämän.

Luento tarjoaa katsauksen ihmisen ajattelun keskeisiin piirteisiin: missä olemme luonnostamme hyviä, ja missä ajattelumme helposti harhautuu. Käymme läpi yleisimpiä ajattelun ja logiikan virheitä sekä sitä, miten niitä voi oppia tunnistamaan omassa työssä ja päätöksenteossa.

Esitys auttaa ymmärtämään, miten parempi ajattelu tukee käytännön työtä – oli kyse sitten tiedon arvioinnista, ongelmanratkaisusta tai päätöksenteosta epävarmuuden keskellä. Mukaan tarttuu myös konkreettisia työkaluja jatkuvaan oppimiseen, mukaan lukien tekoälyn hyödyntäminen ajattelun tukena.

Luento voidaan mukauttaa eri toimialoille ja organisaatioihin sopivaksi.

Sosiaalinen media on pullollaan uusia neuvoja terveyden optimointiin. Tieteellisiä tutkimuksia pääsee lukemaan kuka tahansa, ja esiin nousee jatkuvasti uusia, lupaavia näkökulmia ruokavalioon, liikuntaan ja terveysriskeihin. Silti asiantuntijat tuntuvat vuodesta toiseen suosittelevan samoja tuttuja – ja usein melko tylsiä – asioita. Miksi?

Tässä luennossa pureudutaan terveystieteellisen tiedon muodostumiseen ja siihen, miksi yksittäiset kiinnostavat löydökset harvoin muuttuvat käytännön suosituksiksi. Hauskojen ja oivaltavien esimerkkien kautta avautuu, miksi juuri ne “tylsät” neuvot ovat kaikkein luotettavimpia.

Kuulija oppii arvioimaan terveysväitteitä kriittisemmin ja ymmärtämään, mihin suositukset oikeasti perustuvat. Lopputuloksena on vähemmän hämmennystä, enemmän varmuutta – ja usein myös säästettyä aikaa ja vaivaa.

Esitys sopii kaikille terveydestä ja tieteestä kiinnostuneille.