Tuomo Kuosa

Tällä hetkellä näkemämme maailman myllerrys ei johdu pelkästään Trumpista ja hänen seuraajiensa vastuuttomasta politiikasta, joka tulisi ikään kuin jostain tyhjiöstä. Kyse ei myöskään ole heiluriliikkeestä, jossa nyt vallalle päässyt kansalliskonservatiivinen politiikanteko kohta häviäisi ja palaisimme takaisin Obaman, Reaganin tai Rooseveltin ajalle. Se mitä nyt näemme, on looginen epookkimuutos maailmanhistoriassa. Pidämmepä siitä tai emme voidaan sanoa, että olemme nyt siirtymässä uudelle aikakaudelle, jossa lähes kaikki kohtaamamme peruskäytännöt ja periaatteet ovat erilaisia, kuin mihin olemme tottuneet.

Esityksessä pohditaan mitkä tekijät ovat käynnistäneet vallitsevan epookki muutoksen eli nyt käyntiin lähteneen uuden maailmanjärjestyksen muodostumisprosessin. Millaisista elementeistä uusi järjestys muodostuu, mitkä asiat siinä korostuvat, mitä nyt merkittävää ei siihen enää kuulu ja millaisia kokonaan uusia asioita siihen saattaa lähteä syntymään?

Lue esimerkki blogi: Seuraava globaali mega epookki alkaa noin 2030

Avainaiheet: Uuden maailmanjärjestyksen muodostuminen noin 2030 alkaen, AI:n vaikutus työhön, verotukseen ja yhteiskuntaan, vihreä siirtymä ja sen vaikutukset energiasektorilla, liikenteessä ja tuotannossa, ilmastonmuutoksen vaikutukset, suuri arvomuutos, elämän virtualisoituminen AR, VR, XR, vallitseva geopoliittinen tilanne, Ukrainan sota ja jälleenrakentaminen, USA-Kiina talousblokit, Ottomani imperiumin nousu, Kiina-Intia kilpailu, Venäjän romahdusskenaariot, Taiwanin tilanne, Kiinan ambitiot, Trumpin uudelleen valinta, USA:n sisällisodan mahdollisuus, liberaalit demokratiat vs autoritaariset valtiot, Naton uusi rooli, USA:n jatko maailmanpoliisina, Afrikan nousu, maailmantalous, asevarustelu, taisteluraaka-aineista.

Oppimistulokset: Yleisö saa hyvän kokonaiskuvan maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja muutoksiin joita voimme odottaa sekä skenaarioihin, jotka saattavat toteutua. Yleisö saa uusia eväitä pohtia millaiseksi uusi maailmanjärjestys voisi nykyisistä lähtökohdista kehittyä.

Yleisö: Kaikki ajankohtaisesta maailmanpoliittisesta tilanteesta ja sen mahdollisista seuraavista kehitysaskeleista kiinnostuneet.

Tulevaisuudesta voidaan tietää ainakin minkä tyyppisistä asioista se koostuu ja minkälaisia kehitysvaihtoehtoja niihin liittyy. Kolme tiedon tyyppiä, joita tarvitaan tulevaisuuden ymmärtämiseen ovat: Tieto jatkuvuuksista, tieto epävarmuuksista ja tieto uskottavista vaihtoehdoista. Tulevaisuuden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen puolestaan tarvitaan neljää keskenään hyvin erilaista tulevaisuustiedon arkkityyppiä, jotka ovat:

• Tilastoista mallinnettava tieto
• Skenaariot
• Horizon scanning
• Tulevaisuuden visiointi ilman ennakkoehtoja

Näissä kaikissa on täysin erilainen tiedon tuottamisen intressi ja niissä käytetään aivan erilaisia menetelmiä ja lähteitä.

Kokonaisuuden hahmottamisen kannalta se mitä poistuu tai heikkenee on lähes yhtä tärkeää, kuin se mitä uutta on tulossa. Yliarvioimme teknologian vaikutusta lyhyellä ja aliarvioimme pitkällä aikavälillä. Ei pidä keskittyä vain uusiin vahvistuviin asioihin ja media-hypessä oleviin aiheisiin.

Avainaiheet: Tulevaisuustiedon tyypit, futures intelligence, horizon scanning, skenaariot, trendit, mallintaminen, heikot signaalit, villit kortit, sci-fi ja visiointi.

Oppimistulokset: Yleisö saa hyvän kokonaiskuvan siitä miten tulevaisuudesta on mahdollista systemaattisesti rakentaa kokonaisvaltainen ymmärrys. Mitä periaatteita ja menetelmiä tähän tarvitaan?

Esitys juoksuttaa kuulijan läpi keskeisimpien trendien ja tulevaisuutta muokkaavien voimien ja rakentaa kokonaisvaltaista kuvaa siitä millaiseksi tulevaisuutemme on tietyn asiakasta kiinnostavan teema-alueen osalta kehittymässä näiden voimien yhteisvaikutuksessa. Mahdollisia käsiteltäviä megatrendejä ja muutosilmiöitä on kaikkiaan satoja.

Avainaiheet: Hybridisaatio megatrendi, lokalisaatio megatrendi, työn tulevaisuus-AI-etätyö, avatarit-hologramit-lisätty todellisuus-metaverse, AI bottitalous ja asiakas, huoltovarmuus-omavaraisuus, kriittisen infran riskit, robottiliikenne ja logistiikka, 15min city, vehreys, metsäisyys ja autottomuus kaupunkisuunnittelussa, ostoskeskusten rooli, vetytalous ja energiaratkaisut, lentokenttäkaupungit, megacities-kaupunkivaltiot, terapeuttiset ja yhteisölliset puistot & kaupunkiviljely, kestävän kehityksen draiverit, kiertotalous ja uusiokäyttö, yhteiskunnan blokkiutuminen, kirjoitetun kielen tulevaisuus. Liisattu elintaso villinä korttina.

Oppimistulokset: Yleisö saa monipuolien kattauksen tietoa aikamme voimakkaimmista megatrendeistä ja muutoksen ajureista sekä kehityskuluista, joihin nämä voivat johtaa.

Yleisö: Kaikki jotka ovat kiinnostuneita tulevaisuudesta ja keskeisimmistä asioista, jotka sitä muokkaavat.

Esitys keskittyy ennakointityön käytäntöihin, prosesseihin ja menetelmiin. Suuresta määrästä mahdollisia avainaiheita valitaan kohdeyleisölle kiinnostavimpia. Menetelmiä esitellään sekä teorian, että käytännön kautta keskustellen yleisön kanssa.

Avainaiheet: Skenaarioanalyysi, principal component analysis- sekä kahden akselin skenaario menetelmä, horizon scanning, trendianalyysi, prospektiivinen mitä jos ennakointi, villit kortit, science fiction, heikkojen signaalien analyysi, strateginen ja osallistava ennakointi, futures intelligence, diffuusio analyysi, meta S-käyrä/hypekäyrä, decomposiitti menetelmät, kuten cross-impact analsysis ja trend-impact analsysis,  luotettavat lähteet, arvorationaalisuus ja proaktiivisuus, debiasing ja review, systemaattisen ennakoinnin periaatteet, tulevaisuuspyörä, future-signals sense-making framework, ennakointi, ennusteet ja forecasting, ennakointijärjestelmän osa-alueet ja -luominen sekä prosessi.

Oppimistulokset: Osallistujat oppivat ymmärtämään miten ennakointia tehdään ammattimaisesti alan yrityksissä ja oppivat miten voivat käyttää muutamia kiinnostavimpia ennakointimenetelmiä omassa työssään.

Yleisö: Kaikki ennakoinnin tekemisen käytännöistä kiinnostuneet ja strategista suunnittelua, markkinaseurantaa, tutkimus- ja kehitystyötä tai riskien arviointia työkseen tekevät.