Antti Isokangas

Toisille yrityksille vastuullisuus on pelkkää pakkopullaa ja vaatimusten täyttämistä – siitä huolimatta, että kestävän liiketoiminnan pitäisi olla investointi yrityksen kestävään menestykseen. Rakentaakseen vastuullisuudesta kilpailuetua ja kaupallista menestystä yritys tarvitsee kuitenkin myös tehokasta sisäistä ja ulkoista viestintää. Antin puheenvuoro kertoo käytännön esimerkkien kautta, miten sisäinen viestintä varmistaa vastuullisuustyön tehokkaan toteutuksen ja miten taitava ulkoisille sidosryhmille suunnattu viestintä rakentaa luottamusta, yrityksen mainetta ja siten myös menestystä.

Kun yrityksiin kohdistuu jatkuvasti suurempia vastuullisuusodotuksia, monet päätyvät liioittelemaan vastuullisuustoimiaan ja niiden tuloksia – joko tarkoituksella tai toisinaan jopa tietämättään. Viherpesu ja sen sosiaaliseen vastuuseen liittyvät sukulaisilmiöt – pinkkipesu, sateenkaripesu ja niin edelleen – eivät kuitenkaan ole harmitonta liioittelua, vaan ne vähentävät asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamusta yritystä kohtaan ja huonoimmillaan estävät aidosti kestävän menestyksen rakentamisen. Antti neuvoo puheenvuorossaan käytännön esimerkkien kautta, miten yritys voi välttää viherpesun viestimällä kestävyystoimistaan luottamusta ja liiketoiminnan menestystä edistävällä tavalla.

EU:n Green Claims – eli viherväittämädirektiivi rajoittaa yritysten tapaa kertoa toimintansa ympäristövaikutuksista ja vaikuttaa suoraan monien firmojen markkinointiviestintään. Samalla laajeneva raportointivelvollisuus pakottaa yhä useammat yritykset raportoimaan toimintansa vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin. Kiristyvä regulaatio vaatii yrityksiltä paljon, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuksia toteuttaa entistä faktapohjaisempaa ja uskottavampaa viestintää ja lisätä siten sidosryhmien luottamusta yritystä kohtaan. Antti neuvoo käytännönläheisesti, miten yritys voi varautua sääntelyyn viestinnässään. Hän esittelee esimerkkejä myös siitä, miten yritys voi toteuttaa uudenlaista ”smart casual” -vastuullisuusviestintää, jossa data ja faktat luovat pohjan vastaanottajalähtöiselle, tarinalliselle ja jopa viihdyttävälle viestinnälle.

Osaavan työvoiman houkutteleminen on yhä useammalle yritykselle kriittinen menestystekijä. Samalla omasta henkilöstöstä on tullut yrityksen vaativin sidosryhmä erityisesti vastuullisuustoimien suhteen. Vahvaa työnantajabrändiä ei kuitenkaan luoda pelkällä markkinoinnilla, vaan sen täytyy pohjautua yhdistelmään onnistunutta työntekijäkokemusta ja tehokasta sisäistä ja ulkoista viestintää. Antti käsittelee puheenvuorossa työn merkityksellisyyden ja kestävän liiketoiminnan roolia työnantajabrändin rakentamisessa ja esittelee esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat vahvistaneet työnantajakuvaansa onnistuneella viestinnällä.

Ihmiset ovat aina kiinnostavampia kuin yritykset – ja siksi moni yritys onkin panostanut viestinnässään yksittäisten ihmisten rooliin viestinviejinään. Erityisesti huippujohtajat ja asiantuntijat voivat rakentaa ajatusjohtajuutta ja vahvistaa yrityksen viestintää jakamalla osaamistaan ja osallistumalla aktiivisesti julkiseen keskusteluun. Samalla ajatusjohtajien esimerkki voi myös kannustaa yrityksen muita työntekijöitä ja luoda työntekjiälähettilyyttä. Ajatusjohtajuus ei kuitenkaan ole ilmoittautumislaji, vaan se vaatii paljon pitkäjänteistä työtä. Antilla on laaja kokemus monenlaisista ajatusjohtajuushankkeista eri toimialoilta, ja hän jakaa puheenvuorossa käytännön oppeja niiden toteutuksesta.

Demokratia, vapaa markkinatalous ja toimiva kansalaisyhteiskunta tarjoavat yrityksille parhaan mahdollisen toimintaympäristön. Vaikka Suomi on toistaiseksi vielä vahvan luottamuksen yhteiskunta, keskusteluilmapiirin kiristyminen ja kärjistyvä polarisaatio uhkaavat myös suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita ja vaikuttavat siten myös yritysten toimintaan. Puheenvuoro kuvaa esimerkkien kautta heikkenevän luottamuksen vaikutuksia yrityksiin ja esittelee vaihtoehtoja siitä, miten yritykset voivat tukea luottamuksen ilmapiiriä ja rakentaa samalla myös omaa resilienssiään.