Katri Saarikivi

• Katrin tieteellinen osaaminen, jonka hän osaa pukea ymmärrettäväksi on ihailtavaa. Hänellä on myös hyvä esiintymistaito ja loistava englannin kieli. Esitys oli hyvin muokattu kyseistä yleisöä varten.
• Puhuja oli luonteva, lämmin ja lähestyttävä. Materiaalia oli paljon, mutta silti sopivasti ja sitä oli kivasti räätälöity etukäteisbriiffin perusteella.
• Erinomainen esiintyjä, sisältö puhutteli ja antoi ajatuksia. Myös hyviä harjoituksia, joita voi toteuttaa isolla joukolla.
• Katri on valloittava, osaava ja läsnä.

”Mukaansa tempaava, ajatuksia ja keskustelua herättävä esitys ja esiintyminen. Vuoropuhelu yleisön kanssa erittäin hyvä. Kiitos kovasti Katrille Laatupäivien inspiroivasta ja empatian ymmärrystä lisänneestä esityksestä!” – Kainuun Käräjäoikeus

Etätyöt ovat tuoneet järkevää joustoa ja runsaasti uudenlaisia mahdollisuuksia työelämään, mutta samalla niistä voi syntyä uudenlaisia hankaluuksia. Etätyössä yhä useampi kokee, että tieto tulvii, tai että sitä on vaikeaa löytää ja hahmottaa työssä. “Millä kanavalla, missä kansiossa tai viestiketjussa se juttu olikaan?” Hybridityössä moni huomaa myös yhdessä onnistumisen ongelmia. On vaikeampi kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta, ideoida yhdessä ja rakentaa luottamusta, kun kasvokkain kohtaaminen harvenee. Ja kun kasvokkain ollaan, kuluu aika siitä huolimatta teknologioiden parissa.

Moni hybridityön ongelma ratkeaa sillä, että etätyön teknologiat otetaan harkiten yhdessä haltuun. Maailmalta löytyy lukuisia menestyneitä, täysin hajautettuja organisaatioita, joissa työntekijät ovat aina etänä. Näissä organisaatioissa etätyö on tehokasta ja onnistunutta, sillä sen perustasta pidetään huolta. Etätyössä onnistumiselle tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa: teknologiataidot, digitaalisten työkalujen käyttötavat, yhteisesti sovitut käytännöt, vankka tiimihenki ja työhyvinvointia ja luottamusta tukeva työkulttuuri. 

Koulutus varustaa osallistujat keinoilla arvioida hybridityön käytäntöjen nykytilaa, teknologioiden hallintaa ja yhteistyön laatua sekä kohentaa näitä onnistumisen tekijöitä.  

Mitä on empatia, mistä taidoista se koostuu? Tekeekö empatia johtajasta “nössön”?  Mitä eroa on empatialla, sympatialla ja tunneälyllä?

Neurotieteen näkökulmasta empatia on kokoelma taitoja, joiden avulla ymmärrämme toisten ajattelua, toimintaa ja vaikutamme toisiin. Tästä näkökulmasta empatia on ihmisjohtamisen avaintaito. Empatian eri prosessien ymmärtäminen ja tietoinen käyttäminen on reitti vaikuttavaan johtamiseen.

Tämä kokonaisuus keskittyy ihmisjohtamisen taitojen syventämiseen empatian näkökulmasta. Kokonaisuudessa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:

• Synkkautuminen
• Mentalisointi
• Ongelmien kohtaaminen
• Erilaisuuden huomioiminen

Liiallinen aivokuorma haittaa laadukasta ajattelua, yhteistyötä ja ongelmanratkaisua. Pidemmän päälle liiallinen stressi heikentää myös aivoterveyttä. Samalla aivot kaipaavat kuormitusta, sillä ne on tehty käytettäviksi. 

Millä tavoin löytää tasapaino hyvän ja huonon kuormituksen välille työssä, ja palautua tehokkaasti? Mistä tunnistaa liiallisen aivokuorman? 

Tässä koulutuksessa sukelletaan kuormituksen neurotieteeseen. Osallistujat oppivat ymmärtämään, mistä aivokuorma koostuu, tunnistamaan oman työnsä kuormitustekijät sekä muovaamaan työtä sellaiseksi, että kuormitus on voittopuolisesti aivoille hyvää tekevää. Koulutuksessa tarkastellaan myös toimivimpia palautumisen keinoja, tähtäimenä suunnitella aivoille paras mahdollinen työympäristö. 

Tutkimusten mukaan tiimien menestymistä työelämässä ennustaa yksilökohtaisia tekijöitä voimakkaammin vuorovaikutuksen laatu. Silti työelämä keskittyy voittopuolisesti yksilöiden mittaamiseen ja palkitsemiseen. 

Mitä on laadukas vuorovaikutus? Voiko sitä mitata? Miten sitä rakennetaan?

Tässä koulutuksessa syvennytään yhteistyön ja yhdessä onnistumisen neurotieteeseen. Tavoitteena on varustaa osallistujat keinoilla kääntää tiimityön näkövinkkeli yksilöistä vuorovaikutukseen ja vahvistaa vuorovaikutuksen laatutekijöitä työn arjessa.

Näihin kuuluvat muun muassa:

• Luottamus
• Koheesio
• Tiimin jaettu pystyvyyden kokemus
• Tahdistuminen, aivosynkka

Psykologinen resilienssi tarkoittaa kykyä pysyä toimintakykyisenä korkeapaineisissa tilanteissa ja palautua liiallisesta kuormituksesta. Resilienssi kehittyy luonnollisen altistumisen kautta, ja edellyttää siis vaikeuksien kohtaamista, jotta toimivia kuormituksen käsittely ja -palautumiskeinoja kehittyy. Resilienssi edellyttää kykyä lisätä ajattelun ja aivojen muovautuvuutta. Tämä koulutus varustaa osallistujat ymmärryksellä resilienssin avaintaidoista.

Näihin kuuluvat muun muassa:

• Itsesäätely
• Joustava ajattelu
• Sinnikkyys
• Growth mindset

Luova ajattelu edellyttää sitä, että malttaa antaa keskittymisen herpaantua ja ajatustensa harhailla. Luovuus on uusien yhteyksien oivaltamista sekä vielä olemattoman keksimistä. Se vaatii yksilöltä kykyä kyseenalaistaa asioiden nykytilaa. 

Luovuus ja luovuuden ilo edellyttävät paitsi hyvää oman mielen tilojen hallintaa, myös ympäristöä, jossa mahdollistaa ajoittaisen huokoisuuden ajankäytössä ja luovien ideoiden jakamista. Tässä koulutuksessa tarkastellaan luovaa ajattelu yksilön taitokokoelmana sekä työkulttuurin näkökulmasta.

Teemoja, joita koulutuksessa käsitellään:

• Ymmärrys aivojen muovautuvuudesta
• Tarkkaavuudenhallinta
• Ajatusten harhailun kyky
• Avoimuus uudelle
• Epäselvyyden, epävarmuuden ja keskeneräisyyden sietokyky
• Luovuutta tukeva kulttuuri: lupa kyseenalaistaa totuttuja tapoja, erilaisten ajattelutapojen arvostus, empatia ja hyvä ymmärrys toisten ajattelutavoista

Oppiminen on tunteen ajamaa aivojen toiminnan ja rakenteen muutosta. Se edellyttää virheiden ja uuden tiedon huomaamista ja siitä innostumista sekä pinnistelyä, ja on tehokkainta uteliaisuuden tai ällistyksen tilassa. Nämä tunteet lisäävät aivojen plastisuutta, jolloin oppimiseen liittyvä muutos on nopeampaa. 

Oppimista voi tehostaa paitsi yksilöllisin keinoin, myös oppimiselle hedelmällistä työkulttuuria rakentamalla. Tässä koulutuksessa ammennetaan oppimisen neurotieteestä. Osallistujille rakentuu ymmärrystä siitä, mikä on oppimisen aivoperusta, ja millä tavalla omaa oppimista voisi työn parissa tehostaa. Oppimista tarkastellaan myös yhteisön näkökulmasta.

• Aivojen muovautuvuus
• Oman ajattelun vinoumien hallinta
• Uteliaisuuden ja ällistyksen kyky 
• Pitkäkestoinen motivaatio ja sinnikkyys
• Yhteisölliset oppimisen vauhdittajat:  jaettu oppimistavoite, totuuden arvostaminen mukavuutta enemmän, virheiden hedelmällinen käsittely

Aivotyö on tämän päivän työelämän keskeisin voimavara – ja samalla sen suurin kuormituksen lähde. Aivotutkija Katri Saarikivi kertoo miten voimme johtaa aivotyötä viisaasti: tukemalla palautumista, keskittymiskykyä ja mielen hyvinvointia jokapäiväisessä työssä.

Luento on tutkimukseen perustuvaa ja ymmärrys siitä, miten aivojen toimintaa voidaan tukea yksilö- ja organisaatiotasolla. Saarikivi jakaa konkreettisia keinoja kuormituksen hallintaan, keskeytysten vähentämiseen ja työn mielekkyyden vahvistamiseen – asioihin, jotka näkyvät suoraan työkyvyssä, innovatiivisuudessa ja tuloksellisuudessa.

Katrin inspiroiva ja käytännönläheinen luento tarjoaa näkökulman siihen, miten työkykyjohtaminen ja hyvinvointia tukeva kulttuuri rakentuvat ymmärrykselle siitä, mitä aivot todella tarvitsevat. Luennolla kuullaan oivalluksia ja saadaan työkaluja, joiden avulla kestävää suorituskykyä voidaan vahvistaa sekä yksilöissä että organisaatioissa.

Katri Saarikivi on myös mahdollista saada pitämään pidempikestoinen valmennus luentojen lisäksi. Valmennuksissa osallistujat saavat käyttöönsä tuoreinta tutkimustietoa ihmiskeskeisen työelämän ilmiöistä, joiden avulla voidaan ratkaista erilaisia työelämän pulmia, laajentaa toiminnan mahdollisuuksia ja kehittää uusia taitoja. Katri hyödyntää valmennuksissaan viimeisintä ymmärrystä ihmisen oppimisen mekanismeista ja siitä, miten uusi tieto muuttuu tehokkaimmin konkreettiseksi toiminnaksi.

Valmennuksen sisältö ja kesto räätälöidään aina organisaation oppimis- ja muutostarpeiden mukaan. Esimerkkejä valmennusten aiheista ovat stressinhallinta, aivokunto ja kuormitus työelämässä, vuorovaikutuksen laatu ja kollektiivinen älykkyys, empatian hyödyntäminen vaikuttavuuden työkaluna, esihenkilötyö ja hybridityön johtaminen, asiakaskohtaamisten parantaminen sekä strategiatyön onnistuminen ja arviointi.