Markus Raivio
-
Asenne & Muutos
-
Hyvinvointi & Terveys
-
Johtaminen
-
Kasvu & Kehittäminen
-
Luovuus & Innovaatio
-
Mielenterveys
-
Sisäinen motivaatio
-
Strategia
-
Tulevaisuuden työelämä
-
Työhyvinvointi
-
Yhteiskunta & Tulevaisuus
-
Yrityskulttuuri
-
Suomi
-
Englanti
Mielenterveysvaikuttaja | Järjestöjohtaja | Yhteiskunnallinen yrittäjä | Ashoka Fellow
Markus Raivio on pitkän linjan mielenterveysvaikuttaja, järjestöjohtaja ja yhteiskunnallinen yrittäjä, joka haastaa totuttuja tapoja ajatella mielenterveydestä, työelämästä ja yhteiskunnallisesta muutoksesta.
Yli 25 vuoden ajan Markus on työskennellyt mielenterveyden, johtamisen, kulttuurin ja sosiaalisten innovaatioiden parissa. Hänen ajattelunsa lähtökohtana on yksinkertainen mutta perustavanlaatuinen kysymys: entä jos emme keskittyisi vain siihen, mikä ihmisessä on vialla, vaan myös siihen, mikä toimii, mikä on ihmiselle merkityksellistä ja mahdollista – ja mitä hänen ympärillään pitäisi muuttaa?
Vuonna 2022 Markus valittiin ensimmäisenä suomalaisena Ashoka Fellow’ksi osaksi kansainvälistä yhteiskunnallisten yrittäjien verkostoa. Ashoka nostaa Markuksen työssä esiin uudenlaisen, vahvuuksiin ja toimijuuteen perustuvan lähestymistavan mielenterveyteen: ihmisten kyvykkyyden, yhteyden, merkityksen ja osallistumisen vahvistamisen sen sijaan, että huomio kohdistuisi vain ongelmiin ja diagnooseihin.
Markuksen työ on saanut myös kansainvälistä huomiota. Forbes esitteli hänen ajatteluaan ja työtään artikkelissa “In The Happiest Place On Earth, A Revolution In Mental Health Care”, jossa kuvataan hänen työtään mielenterveyden ongelma- ja diagnoosikeskeisen ajattelun haastamiseksi.
Työelämässä Markus haastaa ajatuksen siitä, että mielenterveys olisi ensisijaisesti terveydenhuollolle tai työterveyshuollolle kuuluva kysymys. Ammatillinen hoito on välttämätöntä silloin, kun ihminen sitä tarvitsee, mutta työterveyshuolto ei päätä siitä, miten ihmisiä johdetaan, kohdataan ja kuunnellaan, kokevatko he kuuluvansa yhteisöön tai onko heidän työllään merkitystä.
Mielenterveys ei siksi ole vain terveysasia. Se on myös johtamisen, työyhteisön kulttuurin ja organisaation tuloksellisuuden kysymys.
Markus tarkastelee työkykyä samasta ihmislähtöisestä näkökulmasta. Sairaus tai diagnoosi kertoo ihmisestä jotakin, mutta se ei kerro, kuka hän on tai kaikkea sitä, mihin hän pystyy. Siksi työelämässä kannattaa kysyä sen lisäksi, mikä ihmisessä ei juuri nyt toimi, myös:
Mikä ei ole rikki?
Yhteiskunnallisessa muutoksessa sama ajattelu laajenee yksilöstä järjestelmiin. Sen sijaan, että ihmiset nähtäisiin palveluiden kohteina, asiakkaina tai ongelmien kantajina, Markus haastaa organisaatiot näkemään heidät aktiivisina toimijoina ja muutoksentekijöinä. Kestäviä ratkaisuja ei tehdä vain ihmisille – niitä rakennetaan heidän kanssaan.
Markuksen puheenvuoroissa yhdistyvät pitkä käytännön kokemus mielenterveystyöstä, organisaatioiden johtaminen, yhteiskunnallinen yrittäjyys ja sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen. Niiden läpi kulkee sama kysymys:
Sen sijaan, että kysymme vain, miten ihminen korjataan, mitä tapahtuisi, jos tarkastelisimme myös ympäristöä, jonka olemme hänen ympärilleen rakentaneet?
Markus Raivion suositut puheenvuorot:
Mielenterveys ei ole vain terveysasia
Miten johtaminen, työyhteisön kulttuuri ja merkityksellisyys rakentavat mielen hyvinvointia – ja organisaation tulosta
Kun puhumme mielenterveydestä, puhumme hämmästyttävän usein mielen sairauksista.
Masennuksesta. Ahdistuksesta. Uupumuksesta. Sairauspoissaoloista. Työkyvyttömyydestä.
Kaikki nämä ovat tärkeitä. Mutta mitä mielenterveys on silloin, kun ihminen ei ole sairas?
Yli 25 vuoden kokemuksella mielenterveystyöstä ja organisaatioiden johtamisesta Markus Raivio haastaa työyhteisöt katsomaan mielenterveyttä uudesta näkökulmasta. Mielen hyvinvointi ei synny vain ihmisen pään sisällä tai työterveyshuollon vastaanotolla. Siihen vaikuttavat myös tapa, jolla meitä johdetaan ja kohdataan, kokemus yhteisöön kuulumisesta, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä tunne siitä, että omalla työllä on merkitystä.
Työterveyshuollolla on korvaamaton rooli silloin, kun ihminen tarvitsee hoitoa ja ammattilaisen apua. Mutta työterveyshuolto ei voi päättää siitä, millainen kulttuuri työpaikalla vallitsee.
Siksi mielenterveyttä ei voida ulkoistaa yksin ammattilaisille.
Mielenterveys on terveysasian lisäksi johtamisen, yrityskulttuurin ja lopulta myös tuloksellisuuden kysymys.
Puheenvuoro yhdistää mielenterveyden, sisäisen motivaation, merkityksellisyyden, yhteisöllisyyden ja johtamisen konkreettiseksi näkökulmaksi siihen, mitä työpaikka voi itse tehdä ennen kuin kuormitus muuttuu sairauspoissaoloksi tai työkyvyttömyydeksi.
Mitä kuulija saa?
- uuden tavan ymmärtää mielenterveyttä työelämässä
- näkökulman johtamisen, yhteyden, toimijuuden ja merkityksellisyyden vaikutukseen mielen hyvinvoinnissa
- ymmärryksen siitä, mitä organisaatio voi itse tehdä ja mikä kuuluu työterveyshuollolle
- näkökulman mielenterveyden, työkyvyn ja organisaation tuloksellisuuden väliseen yhteyteen
- konkreettisia kysymyksiä oman työyhteisön ja johtamisen tarkasteluun
Kenelle: johtoryhmät, esihenkilöt, HR, henkilöstötilaisuudet, työhyvinvointipäivät, johtamis- ja yrityskulttuuritapahtumat.
Mikä sinussa ei ole rikki?
Uusi näkökulma sairauteen, työkykyyn ja ihmisen potentiaaliin
Kun auto viedään korjaamolle, on järkevää kysyä:
Mikä siinä on rikki?
Ihmisen kohdalla sama kysymys ei aina riitä.
Työelämässä terveys ja työkyky nähdään edelleen helposti joko–tai-kysymyksinä. Olet joko terve ja työkykyinen tai sairas ja työkyvytön.
Todellisuudessa ihminen voi elää sairauden kanssa ja olla samalla osaava, motivoitunut, luova ja merkityksellinen osa työyhteisöä.
Yli 25 vuoden mielenterveystyön aikana Markus Raivio on oppinut esittämään ongelmien rinnalla toisen kysymyksen:
Mikä ihmisessä ei ole rikki?
Sairaus kertoo ihmisestä jotakin. Diagnoosi voi olla tärkeä hoidon kannalta. Mutta se ei kerro, kuka ihminen on, mitä hän osaa, mikä hänelle on tärkeää tai kaikkea sitä, mihin hän edelleen pystyy.
Puheenvuoro haastaa tarkastelemaan työkykyä puutteiden sijaan myös kyvykkyyden näkökulmasta. Mitä ihminen pystyy tekemään? Mitä hän haluaa tehdä? Mitä työssä voidaan muuttaa? Miten yhteisö voi tukea toimijuutta? Voiko työ itsessään tuottaa yhteyttä, identiteettiä, merkitystä ja toivoa?
Ihmisen ei tarvitse olla täysin terve voidakseen elää hyvää elämää – eikä välttämättä myöskään voidakseen tehdä merkityksellistä työtä.
Mitä kuulija saa?
- uuden näkökulman sairauden ja työkyvyn suhteeseen
- ymmärryksen siitä, miksi diagnoosi, identiteetti ja työkyky ovat eri asioita
- kyvyn tarkastella työkykyä myös osaamisen ja mahdollisuuksien kautta
- näkökulman toimijuuden, merkityksen, yhteyden ja toivon rooliin työelämässä
- uuden kysymyksen työkykyjohtamiseen: mitä tässä ihmisessä edelleen toimii?
Kenelle: HR, työkykyjohtaminen, työterveyshuolto, työeläke- ja vakuutusala, sosiaali- ja terveysala, julkinen sektori, esihenkilöt ja johtajat.
Maailman onnellisimman maan paradoksi
Mitä Suomi voi opettaa meille yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisesta?
Suomi on valittu vuodesta toiseen maailman onnellisimmaksi maaksi.
Silti maailman onnellisimmassa maassa kamppaillaan mielenterveyden ongelmien, yksinäisyyden, syrjäytymisen ja monien muiden vaikeiden yhteiskunnallisten haasteiden kanssa.
Miten molemmat voivat olla totta samaan aikaan?
Markus Raivio on työskennellyt yli 25 vuotta mielenterveyden ja yhteiskunnallisten ongelmien parissa sekä kehittänyt uusia sosiaalisia innovaatioita niiden ratkaisemiseksi. Vuonna 2022 hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi Ashoka Fellow’ksi. Hänen työtään suomalaisen mielenterveysajattelun uudistamiseksi on käsitelty myös Forbesissa otsikolla In The Happiest Place On Earth, A Revolution In Mental Health Care.
Puheenvuorossa maailman onnellisin maa toimii laboratoriona suuremmalle kysymykselle:
Miten vaikeita yhteiskunnallisia ongelmia oikeastaan ratkaistaan?
Olemme hyviä tunnistamaan ongelmia, rakentamaan palveluita ja tuomaan niiden ympärille asiantuntijoita. Kaikkea tätä tarvitaan.
Mutta entä jos yksi käyttämättömistä voimavaroistamme ovat ihmiset, joita olemme tottuneet pitämään palveluiden asiakkaina ja muutoksen kohteina?
Mitä tapahtuu, kun emme enää kysykään vain:
”Miten voimme auttaa näitä ihmisiä?”
vaan:
”Miten he voivat olla mukana ratkaisemassa ongelmaa?”
Puheenvuoro yhdistää yhteiskunnallisen yrittäjyyden, sosiaaliset innovaatiot, yhteiskehittämisen ja ihmisten toimijuuden. Se haastaa organisaatiot siirtymään ihmisille suunnitelluista ratkaisuista kohti heidän kanssaan rakennettua muutosta.
Kestävä muutos ei tapahdu vain ihmisille. Se tehdään ihmisten kanssa.
Mitä kuulija saa?
- uuden näkökulman kompleksisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen
- ymmärryksen siitä, miksi palvelut ja asiantuntijuus eivät yksin aina riitä
- käytännön näkökulmia sosiaalisiin innovaatioihin ja yhteiskehittämiseen
- ymmärryksen ihmisten toimijuudesta muutoksen voimavarana
- suomalaisen ja pohjoismaisen näkökulman yhteiskunnalliseen innovaatioon
- uuden kysymyksen omaan organisaatioon: entä jos ihmiset, joita yritämme auttaa, ovatkin myös etsimämme muutoksentekijät?
Kenelle: yritykset, julkishallinto, järjestöt, säätiöt, yhteiskunnalliset yrittäjät, innovaatiotapahtumat, strategiapäivät, korkeakoulut sekä tulevaisuus- ja yhteiskuntatapahtumat.
Ulkopuolinen tunnustus:
- Suomen ensimmäinen Ashoka Fellow (2022)
Markus Raivio – Ashoka Fellow - Esitelty Forbesissa: In The Happiest Place On Earth, A Revolution In Mental Health Care
Lue Forbesin artikkeli
Varaa Markus Raivio
Täytä lomake ja olemme sinuun yhteydessä arkipäivän sisällä. Aloitetaan yhdessä tapahtumasi puhujasisällön suunnittelu!
Speaker Inquiry | FI
"*" näyttää pakolliset kentät